Oikeasti, mä haluan niin kovasti laihtua, tänään jotenkin tuli sellanen tunne taas että haluan vain olla sellainen ihan hoikka. En tykkää siitä olosta kun tulee edes pienet jenkat housuista tai kun syö niin pikku pömppis tulee enemmän vain esiin.
Mutta pidän niin syömisestä ja ruuan tekemisestä, silti, haluaisin olla laiha. En sairaalloisen laiha, vaan jos saisin painaa sen 54kg kuin tasan vuosi sitten.
Olin saman pituinen ja näin, mutta silloinen pieni ruokavalion tarkkailuni hävisi, en enään piitannun kaloreista tai ruuan määrästä, nytten hävettää.
-4kg ei kuulosta paljolta, mutta vaatteet näyttää ihan erilaiselta päältä. Muistan vielä sen tunteen kun joku kehui hoikaksi, vaikka siltä ei tuntunutkaan. Aivan kuin itsetuntoni olisi kohonnut. Kuten jotkut luulevat, että se saa ihmisen laihduttamaan lisää, niin ei, se sai minut hyväksymään itseni ja vartaloni. Se on aika paljon nuorelta tytöltä.
Olen koukussa karkkiin ja pikaruokiin, törmään niihin koko ajan ja löydän aina itseni taas purilainen kädessäni, tahdoin sitä tai sitten ei.
Ei minulla löysy tarpeeksi itsehillintää, vaikka tahtoa onkin paljon.
Viime vuonna oikeasti pidin jopa joskus minä kuvastani joka tervehti joka päivä peilin kautta, nytten kun olen muuttunut, niin hiukset ovat väärän väriset, iho täynnä epäpuhtauksia, kiloja tullut lisää. Haluan olla taas se kaunis itsevarma nainen, sisältäpäin. En edes uskalla mennä vaa`alleni, sillä tiedän että painan taas sen 58kg enkä ole yhtään edennyt. Näinä hetkinä tekisi mieli mennä oksentamaan, mutta en pysty ja vihaan sitä tunnetta, vihaan myäs ihmisiä jotka tekevät sitä, hyödytöntä.
Mutta miksi minäkin tahdon, haluan vain nopeita tuloksia, sairasta, mutta sitä haluan ja helposti.
Vaikka tyhmäkin tietää miten vaikeata tämä on MINUN "itsehillinnälläni"
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti